maanantaista lauantaihin kello 8.30-12.00 ja 14.30-18.00
sunnuntaina kello 9.00-12.00
messu sunnuntaina kello 10.30
Arkkitehti Giovanni Lorenzo Bernini onnistui suunnittelemaan tavallisuudesta poikkeavan kirkon ja kirkon julkivun, jonka verstaista ei oltu nähty Roomassa aikaisemmin eikä sen jälkeenkään.
Tämä kuuluisa barokkikirkko sijaitsee aivan Quirinalen palatsia vastapäätä, Via del Qurinalen varrella. Valtavan suuri Quirinalen palatsi on nykyään Italian presidentin asunto. Molemmin puolin kirkkoa sijaitsee puutarha, Villa Carlo Alberto Al Quirinale ja Giardini Sant'Andrea al Qurinale, johon pääsee esimerkiksi tuosta kuvassa olevasta portista sisään. Molemmat puistoalueet ovat kunnan ja avoinna kaikille.
Tämä Carlo Alberton puisto on saanut nimensä puiston keskellä sijaitsevan ratsupatsaan mukaan. Patsas kuvaa Carlo Alberto di Savoiaa ratsun selässä. Da Savoian suku on entinen Italian kuningassuku.
Prinssi Filiberto da Savoia asuu Roomassa perheensä kanssa ihan tavallisessa kerrostalossa. Hänen isänsä kuningas karkoitettiin Italiasta ja he asettuivat asumaan omaan entiseen Savoian herttuaskuntaan Ranskassa. Siellä heillä on oma linnansa ja kirkkonsakin. Mutta kruununprinssi elää tvaallista siviilielämää Roomassa. Hän on osallistunut useampiin tv-ohjelmiin kuten Tanssi tähtien kanssa. Sant'Andera al Qurinalen kirkon vasemmalla puolen oleva puistoalue on entisen Sant'Andrean luostarin luostarinpuutarha. Puutarhan muokkasi puistoksi kuinkaallinen puutarhamestari Giuseppe Roda vuonna 1888 ja puisto avattiin julkiseksi puistoksi vuonna 1969.
Italian pääministeri Matteo Renzi on mukana juhlallisuuksissa
Kirkon takana Via Piacenzan puolella sijaitsee elegantti mutta kallis hotelli Villa Spalletti Trivelli ja Palazzo delle Esposizioni, josta olen aikaisemmin jo kertonut. Tämä alue on todella "tasokas" alue ja mitä keskeisimmällä paikalla. Kadutkin ovat tällä aluella rauhallisia. Via San Vitaelen varrella sijaitsee Rooman poliisien pääkortteli, joka on kaunis palasti sekin. Kannattaa kurkistaa ohimennen rautaportin lävitse, vaikka poliisi vahtiikin siinä edustalla.
Barokkityylin mestariarkkitehti Giovanni Lorenzo Bernini suunnitteli tämän kirkon vuosien 1658-1670 välisenä aikana. Tämä oli jo kolmas jesuuttikirkko Roomassa, ja joka rakennettiin vasta perustetulle jesuiittisääntökunnalle, Il Gesu ja Sant'Ignazio de Loyola kirkkojen lisäksi.
Kirkko on pyhitetty pyhälle Anderakselle, pyhän Pietarin veljelle. Jo 1000-luvulla seisoi samalla paikalla pyhälle Anderakselle pyhitetty kirkko, Sant'Andrea in Monte Cavallo. Nimi tuli siitä että Quirinalen kukkulaa nimitettiin aikoinaan Monte Cavallo nimellä. Juuri perustettu jsuiittisääntökunta osti tontin paikalta vuonna 1566 ja perusti siihen nooviseille kodin. Tarkoituksena oli että noviisit saivat kaikessa rauhassa harkita ja valmistautua luostari- tai pappiselämäänsä jesuiittisääntökunnassa, sillä järjestöllä oli suuri tarve silloin alkuunsa saada kannattajia. Viereisellä tontilla Via del Quirinalen ja Via della Consultan katujen kulmauksessa sijaitsi nunnaluostari Santa Maria Maddalena al Qurinale, jossa asui nunnia pitkälle 1900-luvun lopulle saakka. Luostarin vieressä seisoi myös kirkko nimeltä Santa Chiara del Quirinale, mutta se hajoitettiin jo 1800-luvun lopulla kun puistoaluetta alettiin järjestämään ja Via della Consultan katua leventämään.
Piazza Quirinalen ja Santa Susannan kirkon välillä oli yhteen aikaan kahdeksan kirkkoa joista viisi käskettiin harjoittaa ja yksi kirkko sekularisoitiin, Santi Gioacchino e Anna alle Quattro, Via del Qurinale 24.
Jesuiittiluostari, entinen noviisikoti, on valtavan suuri rakennus kirkon oilkealla puolella. Osassa rakennusta sijaitsee nykyään valtion kiinteistötoimisto ja paikkalinen polisiasema. Luostarin ja Villa Alberto al Qurinalen puistoalueen välissä kulkee nykyään kaksi katua, Via Ferrara ja Via Milano, joista jälkimmäinen kulkee maan alla. Katu kulkee Palazzo del Quirinalenkin alitse. Turvalliuustoimet vaatii maanalaisia kulkuteitä ja paljon poliiseja alueella. Palatsi Quirinalessa yleensä yöpyvät myös vierailulla olevat valtion päämiehet ja kuninkaalliset.
Pääalttari, maalaus Guillaume Curtois'in, jota kutsuuttiin nimellä Il Borgognone.
Upporikas kardinaali Camillo Pamphili kustansi kirkon rakentamisen. Pamphilin suvusta kehkeytyi neljä kardinaalia ja yksi paavi Innocentius X. 1800-1900-lukujen vaihteessa toimi kirkko Italian kuningasperheen kirkkona.
Pääalttari
Kirkkosali on pieni ovaalin muotoinen huone, jonka seinustoilla on kahdeksan pientä kappelia.
Kirkon 'pianta'/pohjapiirros.
Kardinaali Pietro Sforza Pallaviconio on haudattu pääalttarin eteen lattian alle.
San Stansilao Kostkan hautamuistomerkki. Kostka on puolainen pyhimys joka tuli kvälelen Wiensitä Roomaan 17-vuotiaana vuooan 1567. Hän läksi kotoaan koska hänen vanhempansa eivät hyväskyneet että Stanislao liittyyi jesuuttijärjetsöön. Stanislao kuoli vain kymmenen kuukautta sen jälkeen kun hän saapui Rooman.
Kalenteri on turkulaisen dominikaaniluostarin omistama, vuosilta 1340-1360
Gloria pään ympärillä on merkkinä henkilöiden pyhimysstatuksesta. Kuvassa kaikilla muilla on gloria paitsi Juudas Iskariotilla, joka petti Jeesuksen.
Gloria oli alunperin neliönmuotoinen mandorla joka oli valkoinen rutuu pyhimyksen pään ympärillä. Myöhemmin se maalattiin kullanväriseksi sädekehäksi. Glorioita maalattiin etenkin kirkkojen freskomaalauksiin. Haluttiin merkata pyhimykset erityisellä tavalla. Gloriaperinne tuli Eurooppaan idästä päin persialisesta ikonografiasta, Mitra aurinkojumalan sädekehästä.
Il Calendario romano generali on Vatikaanin käyttämä virallinen Calendario dei Santi, pyhimyskalenteri. Katollisella kirkolla on jo keskiajalta lähtien ollut perinne kanonisoida henkilöitä, tehdä heistä pyhimyksiä. Pyhimyksiä on kaikissa suurimmissa uskonnoissa. Reilut 10 000 pyhimystä löytyy katollisesta kirkosta.
Pyhä Maria, Filippo Lippi'n maalaus
Vain henkilöt jotka elävät hyvin lähellä Jumalaa ja omalla elämällään ja teoillaan todistavat että he rakastavat Jumalaa voivat tulla kanonisoiduiksi. Katolilaiset uskovat että pyhimykset ovat Jumalassa ja siksi he kääntyvät pyhimysten puoleen rukouksissaan. Kaikista Pyhin pyhimys on Jessusken äiti Pyhä Maria. Pyhä Birgitta on ainoa pohjoismainen pyhimys, jonka on paavi nimittänyt pyhimykseksi. Keskiajalla oli Pohjolassakin monia kymmeniä pyhimyksiä, jotka silloiset piispat nimittivät. Keskiakisessa yhetsikunanssa ei kukaan tarvinnut tuntea olevansa yksin sillä pyhimykset "valvoivat" maallisten elämää. Sern ajan ihmsillä oli pyhimykset aian lähellään ja kulkivat mukana kaikkialle. Pyhimyksiltä rukoiltiin apua ja neuvoa ja pyhimysten vuosijuhlaa juhlittiin. Pyhimykset olivat kesikiajalla ihanteita joita palvottiin.
PS. Paavi on kanonisoinut ruotsalaisen nunnan nimeltä Elisabeth Hasselbladin vuonna 2016.
Suomessakin oli keskiajalla oma pyhimyskaleteri, Suomen kansan pyhimyskalenteri, joka oli todellakin erikoisuus ja harvinaisuus. Kalenterista löytyi melkein viisisataa nimeä, ja joista useat nimet jäivät nimiperinteeksi. Alban Butler julkaisi 1700-luvulla pyhimyskalenterin jossa oli 1486 pyhimystä mainittu. Vatikaanista sanotaan tänään että on täysin mahdottomuus sanoa tarkalleen pyhimysten määrää. Katollisen kirkon mukaan taivaanvaltakunnassa on henkilöitä joita ei virallisesti ole nimitetty pyhimyksiksi. Selitys on tietysti anteeksipyyntö heiltä jotka eivät ole saaneet pyhimyksen statusta.
Katollinen kirkko hyväksyy ja julistaa vain henkilöt pyhimyksiksi mutta ehdotukset tulevat kirkon ulkopuolisilta henkilöiltä. Ennen kanonisointia henkilö julistetaan autuaaksi, beatificatio. Se kestää vuosia ja vuoisatoja jopa kunnes henkilö kanonisoidaan, julistetaan pyhäksi.
Pyhimykseksi nimitetään henkilöitä jotka ovat kuolleet marttyyrikuoleman tai jollakin tavalla joutunut kärsimään uskonsa takia. Jälkimmäisille ei ole jaettu omaa pyhimyspäivää pyhimyskalenterissa, mutta jotkut ovat saanet oman pyhimyspäivän vasta jälkikäteen. Pyhimyskalenterista on myös poistettu joitakin nimiä, tai siirretty päivää ja tilalle on laitettu joku uudemmista pyhimyksistä. Nykyään pyhimykseksi voidaan kanonisoida myös erikoisesti kunnostautuneet henkilöt, jotka ovat omalla ihmsirakkaudellaan osoittaneet olevan pyhimyksen arvoisia.
Keisari Neron kaudella noin vuonna 60 jaa alettiin alkukristittyjä vainoamaan ja ottamaan hengiltä. Heitä kutsuttiin marttyyreiksi. Vasta 300-luvulla lopettiin vainot. Alettiin rakentamaan kirkkoja martyyrien haudoille ja haettiin pyhiä jälkeenjännöksiä reliikeiksi kirkkojen alttareille tai kryptiin. Pian alettiin kanonisoimaan myös munkkeja, nunnia, neitsyitä, eremiittejä ja askeetteja.
Pyhimyksen nimen eteen laitetaan joko Santa, Sankt, Sant tai St. Pyhimysten nimet ovat vaikuttaneet suuresti myös tavallisten henkilöiden etunimiin. Vatikaani on päättänyt tehdä pyhimysprosessin yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi ja samalla halvemmaksi. Pyhimysanomus joka vuosi toisensa perään vaatii valvontaa, joskus monia kymmeniä vuosia, jopa satojakin, ja se on kallista touhua. On laskettu että pahimmissa tapauksissa seurakunalle joka jättää pyhimysanomuksen kertyy siitä kustannuksia jopa 600 00 euroa. Tuohon summaan sisältyy asiantuntijoiden ja tutkijoiden palkkoja ym. Kardinaali Angelo Amato, jonka vastuulla pyhimysanomukset ovat, sanoo että tulevaisuudessa tulee myös köyhemmillä valtioilla ja seurakunnilla olemaan mahdollisuus jättää pyhimysanomus.
Pyhimykset on aihe josta riittää loputtomiin kertomista, mutta mainitsen vain joitakin pyhimyksiä jotka ovat olleet suosittuja Roomassa ja edustettuina roomalaisissa kirkoissa.
Maria Santissima Madre di Dio, siunattu Maria Jumalan äiti, Netsyt Maria, hän on ensimmäisenä Pyhimyskalenterissa 1.pv tammikuuta (capodanno).
San Giuseppe/Pyhä Josef, Guido Renin maalaus, Eremitaasi, Pietari
Tämä Guido Renin maalaus Pyhästä Joefista, Jeesuken isästä on todella ehkä kaunein mitä hänestä on maalauttu koskaan. Pyhää Josefia juhlitaan 15.maaliskuuta katollisissa maissa. Pyhä Josef on Pyhän Marian puoliso ja Jeesuksen kasvatti-isä. Hän on universaalsien kirkon suojelija, isien, kuolemaa tekevien, työläisten, talousmiesten ja asianajajain suojeluspyhimys.
Giotto Bondonen maalaus, mikä esittää Pyhää Fransiskus Assisilaista ja Pyhää Klaara Assisilaista
Pyhä Fransiskus Assisilainen kuuluu erittäin suosittujen pyhimysten joukkoon. Fransiskusta pidetään Italian kansallispyhimyksenä. Kuvassa hänen rinnallaan seisoo Santa Chiara d'Assisi/ Klaara Assisilainen, Fransiskuksen sisko, pyhimys hänkin. Fransiskus perusti yhdessä Klaaran kanssa klarissalaisen sääntökunnan nunnia varten. Luostari ja järjestö sai nimensä Klaaran mukaan. Fransiskus on omasta mielestäni kaikista pyhimyksistä eniten "Jeesuksen kaltainen", jos niin sallitaan sanoa.
Antonio di Padova/Antonius Padovalainen/Antonius Lissabonilainen
Pyhä Antonio syntyi Lissabonissa ja kuoli Padovalla, Italiassa. Yksi katollisen kirkon suosituimmista pyhimyksistä ja kirkonisistä. Häntä juhlitaan kesäkuun 13 päivä. Hän on nälkäänäkevien, alistettujen, raskaana olevien naisten, köyhien ja löytölapsien, nykyään orpolapsien, suojeluspyhimys.
Santa Rita da Cascia/Rita Cascialainen
Rita oli italialainen augustiiniläisnunna. Häntä juhlitaan 22. toukokuuta. Hän on avioliittojen ja raskattujen ja pahoinpideltyjen naishenkilöiden suojeluspyhimys ja häntä varten on olemassa kaksi erikoista liturgista rukousta, novena ja litania.
Santa Caterina da Siena/Katariina Sienalainen
Catherina oli dominikaaninunna. Häntä juhlitaan 29. huhtikuuta. Hän on yksi harvoista naispuolisista kirkonopettajista. Kirkonopettajan arvonimen voi saada vain kanonisoinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen. Nimitysperinteestä on luovuttu jo kauan sitten. Catherina oli mystikkö ja hänellä oli melko paljon vihamiehiä, mutta hän oli rohkea ja uskaltautui puhumaan papeille, paaveille ja korkea-arvoisille herroille. Hänet vietiin lopulta Firenzeen ikvisition eteen kuultavaksi. Inkvisitio ei löytänyt Catherinen puheista mitään harhaopillista. Catharina stigmatisoitui. Hän oli hyvin aktiivinen Roomassa ja teki kaikkensa kirkon eteen. Lopulta hän kuoli väsyneenä Roomassa 33.vuotiaana. Mutta hän ehti kirjoittaa sitä ennen kolme kirjaa.
San Benedetto da Norcia/Benediktus Nursialainen
Benediktus on länsimaisen luotarilaitoksen perustaja. Häntä juhlitaan 11. heinäkuuta ja 21. maaliskuuta. Hän on Europan, munkkien, arkkitehtien ja insinöörien suojeluspyhimys. Benediktus perusti useita luostareita. Benediktus oli ahkera rukoilemaan, mutta myös hyvin ahkera tekemään töitä. Hänen perustamaa sääntökuntaa nimitetään benediktiineiksi. Suomessa Pentti nimi tulee Bendiktuksen nimestä.
San Gabriele dell'Addolarata/Fransesco Possenti
Farnsesco Possenti syntyi Assisissa vuonan 1938 ja hän perusti sääntökunnan nimeltä passionistit. Häntä juhlitaan 27. helmikuuta. Gabriele tarkoittaa "Jumalan miestä", jolla on voimia ja rohkeutta. Hänellä kerrotaan olleen maagisia voimia ja hänen kerrotan myös parantaneen sairaita.
San Giovanni Bosco 1815-1888
San Giovanni Bosco oli 1800-luvun kuuluisin italialainen pappi. Häntä juhlitaan 31. tammikuuta. Hän perusti kouluja köyhille pojille, ja myöhemmin myös köyhille tytöille. Hän opetti ja saarnasi ja kuulijoita kertyi aina runsaasti sinne missä hän liikkui. Hän perusti salesiaani sääntökunnan, josta on tullut yksi suurimmista sääntökunnista maapallolla. Hän on opettajien, koulujen, opiskelijoiden ja nuorison suojeluspyhimys.
San Pio da Pietrelcina/Padre Pio (1887-1968)
Padre Pio on mordenin ajan tunnetuin ja suosituin pyhimys ja mystikkomunkki Italiassa. Padre Pio kuoli vuonna 1968. Häntä juhlitaan 23. syyskuuta. Hän oli melko sairaloinen koko elämänsä ajan. Padre Pion motto oli että rukoile, toivo äläkä ole huolestunut. Pio oli tunnettu stigmoistaan mutta hän itse häpesi niitä. Vaikka jotkut ovat pitäneet häntä hulluna ja petturina niin siitä huolimatta hän on erittäin suosittu Italiassa. Roomassakin hänen valokuvia näkee kaikkialla. Pion kuoltua Vatikaani tutki asiaa ja he puhdistivat Pion maineen.
San Francesco Saverio/Fransesco Xavier 1506-1552
Xavier syntyi Espanjassa 1500-luvulla ja kuoli Kiinassa. Häntä juhlitaan 3. joulukuuta. Hän on Japanin, Intian, Pakistanin, lähetyssaarnaajien ja merimiesten suojeluspyhimys.
Pinturicchion maalaus Johannes Kastajasta
Johannes Kastajan/Giuovanni Battista, pyhimyspäivää vietetään 24. keäkuuta kuten me Skandinaviassa vietetään Juhannusta. Juhannus on italiaksi San Giovanni. Roomassa pidetään suuri popmusiikkikonsertti Piazza San Giovannilla, San Giovannin torilla. Syödään, juodaan ja nautitaan musiikkista. Italiassa vieteään myös 'toinen juhannus', 15. elokuuta, ferragosto, joka liittyy Maria kulttiin.
Pyhä Pietari, Peter Paul Rubensin maalaus
Pyhä Paavali, Paulo di Tarso, Andrej Rublevin valmistma ikooni
Pyhä Pieteri ja Pyhä Paavali löytyvät pyhimyskalenterista kesäkuun 29. päivä.
Piispa Henrik, kuoli vuonna 1158, oli suomalainen pyhimys. Hän on katollisen kirkon suojeluspyhimys Suomessa ja myös Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys. Hän oli myös Turun ensimmäinen piispa. Henrikin ja Heikin nimipäivää vietetään 19. tammikuuta.
Pyhän Henrikin jälkeenjäännökset löytyvät Pyhän Henrikin katedraalista, Helsingissä. Alunperin Pyhä Henrik haudattiin Nousiaisten kirkkoon mutta siirrettiin sieltä hänelle rakennettuun uuteen kirkkoon vuonna 1300.
Ruotsalaisia pyhimyksiä on ollut useitakin. Pyhä Birgitta, joka on Ruotsin suojeluspyhimys. Birgitta asui melkein koko aikuisikänsä Roomassa yhdessä tyttärensä kanssa. Birgitta kuoli Roomassa mutta hänet kuskattiin myöhemmin Ruotsiin, Birgitan perustmaan luostariin, Vadstenaan.
Muita ruotsalaisia pyhimyksiä ovat mm Elin (Skövdeläinen), Ingrid (Skänningeläinen), Botvid, Katarina (Vadstenalainen), Ansgar, Sigrid, Eskil, Elisabet Hasselblad, Eerik Pyhä, joka on Ruotsin kansallispyhimys.
Ensimmäisiä kristillisiä pyhimyksiä nimitetään marttyyreiksi. Ensimmäisiä kristittyjä alettiin vainoamaan Roomassa keisari Neron aikana ajan laskun alkuaikoina ja viimeiset vainot tapahtuivat keisari Diocletianuksen aikana, noin vuonna 300 jaa. Kristittyjä kirkkoja alettiin rakentamaan marttyyrien hautojen päälle ja myöhemmin haettiin katakombeista reliikkejä kirkkoihin, joskus jopa hevoslasteittain, kuten Pantheoniin.
Alettiin käymään marttyyrien vuosipäivänä marttyyrien haudoilla ja pitämään ehtoollisia hautojen äärellä. Pyhimyksiä tai marttyyrejä ei palvota vaan heitä kunnioitetaan, (riverenza italiaksi, reverence englanniksi). Ruotsiksi se on vördnad.
Suomen kielessä ei taida olla vastaavaa sanaa tälle ilmiölle. Suomalainen sana kunnioittaa ei oikein vastaa tarkoitusta, sillä siihen olisi lisättävä myös arvostus ja koskemattomuus mukaan. Mutta OK, olkoon miten oli. Uskovaiset voivat pyytää vain esirukousta pyhimyksiltä. Käytännössä siis uskotaan pyhimyksen rukoilevan esirukouksen yhdessä uskovien kanssa. Pyhällä Marialla on katollisessa kirkossa erikoisasema ja erikoisasema myös pyhimysten joukossa. Häntä kohtaan tunnetaan erikoista kunnioitusta/hyperdulia, koska Pyhä Maria on myös Jumalan äiti. Katolliset siis rukoilevat vain Jumalaa. Katollisessa kirkossa on jopa kolme eri tyyppistä käsitystä 'pyhästä kunnioituksesta', dulia (pyhimykset), hyperdulia (vain Pyhä Maria) ja latria (vain Jumala).
Katollisessa kirkossa on myös perinne suojeluspyhimyksistä. Valtioilla, kaupungeilla ja paikkaunnilla on omat suojeluspyhimyksensä. Useimmilla ammattikunnilla on myös omansa. Esimerkiksi haudankaivajien suojeluspyhimys on Antonios Eremiten/Antonius Suuri, joka on myös sikopaimenteen ja motoristien suojeluspyhimys. Pyhä Anna/Marian äiti, on kotirouvien suojeluspyhimys, mutta hän on myös renkien, ratsastajien ja puunveistäjien suojeluspyhimys. Pyhä Damianus on lääkäreiden ja kirurgien suojeluspyhimys.
Arkkienkeli Gabriel on lähettien, laskuvarjohyppääjien, radioteknikkojen, liikkenneohjaajien ja liikennepoliisien suojeluspyhimys. Pyhä Göran on maanviljelijöiden, jousiampujien, eläintehoitajien, renkien, ristiretkeilijöiden, ritareiden, ratsastajien, satulantekijöiden, terurastajien ja aseidenvalajien suojelsupyhimys. Joidenkin ammattien edustajilla on kaksi tai vielä sitäkin useampia suojeluspyhimyksiä.
