lauantai 4. tammikuuta 2020

Piazza Augusto Imperatore


Piazza Augusto Imperatoren tori 'perustettiin' vuonna 1937 fasismin ajalla. Tarkoitus oli korostaa keisari Augustusta, Imperatorea. Benito Mussolini (1883-1945) piti itseään vähintäin yhtä merkillisenä imperatorena/keisarina, kuin Keisari Augustus oli. Mussolinin tukijoiden marssi Roomaan lokakuussa 1922 johti fasistien valtaannousuun, ja Mussolinista tuli ensin Italian pääministeri ja vuodesta 1925 diktaattori.

Campus Martius/Marsin kenttä oli Rooman antiikin aikaisen ydinkeskustan pohjoispuolella sijainnut julkisesti omistettu tasainen noin kahden neliökilometrin laajuinen alue, jota käytettiin aikoinaan sotaväen harjoituskenttänä.Sen kaakkoisosassa oli sodanjumala Marsille pyhitetty alttari. Alueelle rakennettiin keisariajalla useita julkisia rakennuksia, muun muassa teattereita, kylpylöitä, puutarhoja ja stadion sekä Augustuksen rauhanalttari, Ara Pacis. Keskiajalla Mars-kenttä oli Rooman asutuin alue. 

Alueen merkitystä lisäsi se, että tärkein väylä Roomasta Pohjois-Italiaan ja muualle Eurooppaan oli keskiajalla Via Cassiaa pitkin. Tie johtaa Roomaan Campo Marzion/Campus Martiuksen pohjoisosassa sijaitsevan Porta del Popolon kautta. Antiikin ajan toisesta pohjoiseen suuntautuneesta päätiestä, Via Aureliasta oli tullut keskiajalla vaarallinen, koska se rannikkoa pitkin kulkevana oli altis mereltä iskeville hyökkääjille ja kulki lisäksi Toscanan räme-alueen lävitse, mikä lisäsi oli malariaan sairastumisen vaaraa.

Kun Rooman väkiluku rupesi renessanssin aikana uudelleen kasvamaan, Campo Marzion alueelle nousi useita kirkkoja, aatelisten ja kardinaalien palatseja sekä julkisia rakennuksia. 

Alueen lisääntyvän tärkeyden vuoksi useat paavit panostivat sen infrastruktuurin kehittämiseen. Paavi Sixtus IV/ Francesco della Rovere muun muassa rakennutti Ponte Siston sillan, mikä edelleen yhdistää Campo Marziota ja Trastevereä ja paavi Leo X rakennutti vuosina 1513–1521 Porta del Popolon ja Vatikaanin yhdistävän tien, mikä aluksi kulki nimellä Via Leonina itse paavin mukaan, myöhemmin Via di Ripetta samannimisen jokisataman mukaan. Hygienian parantamiseksi useita antiikin Rooman akvedukteja korjattiin käyttökuntoon ja suihkulähteitä alettiin rakentaa 1500-luvun loppupuolella.

Samanaikaisesti Campo Marziosta tuli monien ulkomaisten asuttama ahdas ja monikulttuurinen paikka. Vuonna 1555 paavi Paavali IV määritti osan eteläistä Campo Marziota ghetoksi, johon juutalaiset tungettiin. Renessanssin jälkeen Campo Marzius ei, muun Rooman tapaan, muuttunut paljon. Uusia suuria rakennuksia ei rakennettu ja väkiluku pieneni. Tämä muuttui, kun Roomasta tuli uuden Italian kuningaskunnan pääkaupunki vuonna 1870. Sen jälkeen alueesta tuli entistä ahtaampi ja Tiber-joen tulvimista estämään rakennettiin tulvavalleja.

Nykyään Campo Marzion alue on Rooman muotialue.Täällä sijaitsee kaikki muotihuoneet ja niitten myymälät. Täältä löytyy myös Rooman hienoimmat luxus-hotellit ja tavaratalot. Aluueelta löytyy paljon herkkumyymälöitä ja butiikkeja. Mielenkiintoinen ja vaihteleva alue.

Vuonna 1934 alettiin hajoittaamaan alueen rakennuksia hajoamaisillaan olevan ja unohdetun Augusto Imperatoren mausoleumin ympäriltä. Alueelta hajoitettiin noin 120 rakennusta. Kolme uutta rakkennusta rakennettiin mausoleumin ympärille, joista tunnetuin on Museo Ara PacisTäällä olen aikaisemmin kertonut museosta. Palazzo INPS/dell'istituto Nazionale della Previdenza Sociale rakennettiin, josta myöhemmin tuli Multimedia museo. Rakennukseen on suunniteltu kalliin korulikkeen Bulgarin omistamaa luksushotellia. Sen pitäisi olla avattu ositteessa Piazza Augusto Imperatore 10. Bulgarin koruliike sijaitsee Via dei Condotti 10  ja Lungotevere Marzio.

Alueella on jo monia muita luksus hotelleja kuten siinä nurkan takana sijaitseva ehkä Rooman kaikista upein hotelli JK Place Roma, ja hinnatkin ovat sen mukaan.


Augustuksen mausoleumi, kuvassa peruskorjattuna, on ollut suljettuna 80 vuotta. Mausoleumin rakennutti itse keisari Augustus vuonna 28 eaa.

Avattiin tilapäisesti turisteille 3. pv. huhtikuuta 2019. Virallinen avaus on vasta kahden vuoden päästä. Toisaalta kerrotaan että avaus voidaan tehdä aikaisemmin. Mausoleumin kunnostus ja korjaustyöt ovat maksaneet jo 3 miljardia €, jonka kustannukset maksoi Italian tietoliikenneyhtiö TIM. Kuulema on luvattu ilmainen sisäänpääsy mausoleumiin. Saa sitten nähdä...

Bussi 628C3 ja 119 pysähtyvät Via di Ripettalla. 


Tähän tulla tupsahdin aivan sattumalta...

Kauan sitten kävelin ensimmäistä kertaa Via Tomacellin katua pitkin. Katu johtaa Via del Corson kadulta Vatikaaniin. Via Tomacellin katu on tuo katu joka tuossa kartalla johtaa Ponte Cavourin sillalle. Silloin en vielä tuntenut paljokaan Roomaa, joten maleskelu oli tosi antoisaa ja mielenkiintoista. 

Alue oli siihen aikaan aivan erinäköinen kuin mitä se on nykyään. Silloin se näytti todellakin ikivanhalta. Sain tunteen että ehkä sen ajan ihmiset noin kaksi tuhatta vuotta sitten, saattaa tulla tupsahta vastaan. En unohda sitä koskaan. Kokemus oli aivan valtava nähdessäni Augusto Imperialin mausoleumin. Siihen aikaan ei päässyt mausoleumiin sisään. 


 Talea, Via Tomacelli ja Via dell'Arancio 83

Facebook!

HUOM! Tätä porttigångia ei enää taida olla olemassa. Kahvilan pitäisi netin perusteella olla siinä, mutta tukimpa,  sillä rakennus on uuskorjausten alla. Tämä on tyypillistä Roomassa että kahvilat ja ravintolat sekä myymälät häviävät, tai ovat muuttaneet omistajaa ja niemä. 

HUOM! Talea on taas avattu! Suosittellen! Paljon valinnan varaa, jokaiselle jotakin. Täällä istuu mielellään kauemminkin. 

Tulla tupsahdin porttigångin eteen ja niinpä pistäydyin gångiin, koska näin että siellä sijaitsi ravintola/kahvilakin. Kahvila/baari/ravintola Talea'an pääsee Via Tomacelliltä ja kiertämällä korttelin ympäri oikealle ja sieltä Piazza Augusto Imperialin kautta. 

Tai kiertämällä vasemmalle kortellin ympäri ja kääntymällä Largo San Roccolle. Kahvila on erittäin viihtyisä ja kesällä vilpoinen. Suosittu kahvila ja drinkkibaari, josta voi ostaa aivan mahtavan isoja täyettyjä paninejä. Sopiva lounas-aamiais-ja välipala paikka. Suosittelen! 

Tätä aluetta on myllätty vuosia. Augustuksen Mausoleumia ei edes näytetty aikaisemmin turisteille, mutta muutama vuosi sitten mausoleumia peruskorjattiin ja nykyään sinne pääsee sisään. Mutta muokkaaminen tulee jatkumaan vielä monia vuosia. Piazza Augusto Imperialilla sijaitee myös toinen erittäin suosittu ravintola nimeltä Gusto, mutta se on huomattavasti kalliimpi kuin erikosien halpa Talea. Suosittelen sitäkin!


Kävelin käytävän lävitse, joka on pidempi kuin valokuvassa näyttää, käytävä kulkee INPS:n palatsin/museon lävitse ja saavuin Piazza Augusto Imperatorelle, aivan Augustuksen Mausoleumin eteen. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, eikä minulla muistakseeni ollut edes karttaa mukanani, joten en tiennyt mihin päädyin. Mutta tajusin heti että jotain suurta ja historiallista näin edessäni.



Kuvassa: vasemmalla Teveren joki, Ara Pacis ja San Roccon ja San Girolamo ei Croatian kirkot. San Roccon takana kuvasa keskellä sesisoo Augustuksen Mausoleumi ja sen pohjoisella ja itäisellä puolella sijaitsee Piazza Augusto Imperialin tori, joka on hyvin leveä ja vilkkasti liikennöity katu. Via Tomasellin katu alinna ja siitä lähti portigångi rakennuksen lävitse Piazza Imperatorelle.

Bussit 119 ja C3 (kulkee kahden suurimman hautausmaan välillä, mutta Piazza Augusto Impertaoren kautta vain kaupinkiin päin mennessä. Lähin metroasema sijaitsee Spagnalla, Espanjalaisten portaiden luona. Mutta metroasemista ei ole paljoakaan apua turisteille, joten ota bussi.

Alueella sijaitsee useita yksisuuntaisia katuja ja liikennettä keskikaupungilla on haluttu jo kauan vähentää, mutta kovin pitkää matkaa ei Roomassa koskaan tarvitse kävellä, kun löytyy bussipysäkki. Via Ripettalla kulkee useita busseja kuten 70, 81, 87 ja 492. Bussi 492  pysähtyy Via Ripettalla ja aja rantaktua toiseen suuntaan. Tämä on tosi kätevä bussi, tykkään...Pitää ottaa huomioon että tällä aueella on melkkin vain yksusuuntaisia katuja!


Tärkeimmät bussilinjat Rooman keskustassa.

Piazza Augusto Imperatore on oikeastaan katu eikä piazza/tori. Se lähtee Via di Ripettalta kohti Rooman yhtä pääkaduista Via del Corso'a, katu kääntyy sitten etelään päin ja päätyy Via Tomacelli'lle. Tämä alue kuuluu Campo Marzion kaupunginosaan. Aluetta on muokattu valtavasti ja siitä on tullut liiankin moderi alue ollakseen Rooman melkein 3000 vuotta vanhan kapungin historiallista sydänaluetta. 

Via del Tomacellin kadun poikkikaduilta kuten Largo dei Lombardilta löytyy myös mukavia viileitä ruokapaikkoja, eismerkiksi 06Café. Roomassa on kahviloita/baareja /ruokapaikkoja joka kadun kulmassa. Tykkään pienistä perinteisistä osterioista, missä on rahallista ja aina kotitekoista ruokaa, ja missä ei  autot ja vespat ajele, ja missäruuan hintakin on kohtuullien. 

Nimensä katu tai piazza on saanut Augustuksesta, Gaius Octavius Thurinuksesta, joka eli 63 eaa-14 jaa. Augustus on yksi maapallon kuuluisimmista historiallisista henkilöistä, josta kerrotan jopa Raamatussa. Keisari Julius Ceasare adoptoi Augustuksen, josta sittemmin tuli Rooman keisari. Hän itse halusi pitää alkuperäisen nimensä Octavianus ja häntä kutsuttiinkin hänen elinaikanaan aina juuri sillä nimellä. 

Augustus syntyi Nolan kylässä Kampaniassa Etelä Italiassa. Nolassa asuu nykyään italialaisten vanhusten joukossa ukrainalaisia, romanialaisia, puolalaisia, bangladesiläisiä, marokkolaisia, kiinalaisia, bulgarialaisia, venäläisiä... Italiassa on tavallista asuttaa pakolaiset maaseudun paikkakunnille, joista löyty asuntoja, koska useissa näissä kylissä asuu jäljellä enimmäkseen vain vanhuksia. 

Italiassa on 8100 kuntaa ja Italia on jopa pinta-alaltaan noin 20000 neliökilometriä pienempi kuin Suomi, jossa on vain 311 kuntaa. Ruotsissa on 290 kuntaa ja Ruotsi on pinta-alaltaan 12 0841 neliökilometriä suurempi kuin Suomi.


Piazza Augustus Imperatore sai nimensä Augustus Imperatoren hautakummusta/mausoleumista,  joka sijaitsee alueen keskellä.

Perimätiedon mukaan keisari Augustus käynnisti mausoleumin rakennustyöt itse vuonna 31 eaa. Mausoleumin oviaukon takana on käytävä, joka päättyy suureen hautakammioon. Kammioon oli haudattuina Rooman keisareista Augustus, Tiberius, Caligula, Claudius ja Nerva sekä Marcus Claudius Marcellus, Augustuksen puoliso Livia, poliitikko Marcus Vipsanius Agrippa, sotapäällikkö Germanicus Julius Caesar Claudianus, Germanicusin puoliso Agrippa vanhempi ja Claudiuksen poika Britannicus. Mausoleumiin haudattujen vainajien ruumiit oli polttohaudattu, ja heidän maalliset jäännöksensä olivat kullatuissa tuhkauurnissa. 



Vuonna 410 Alarik poltti Rooman, joukkio visigootteja murtautui mausoleumiin ja varasti vainajien tuhkauurnat sisältöineen. Keskiajalla mausoleumi linnoitettiin ja muutettiin varuskunnaksi, kunnes vuonna 1167 linnoitus hylättiin. Ilman kunnostusta rakennus raunioitui, ja 1900-luvun alussa mausoleumissa järjestettiin härkätaisteluita.

Augustuksen mausoleumia käytettiin vuosisatojen kuluessa kivilouhoksena, puutarhana, härkätaisteluareenana ja konserttisalina, ja rakennus raunioitui pahoin. Rooman valtakuntaa syvästi ihaillut Italian diktaattori Benito Mussolini päätti lopulta kunnostaa sen kansalliseksi muistomerkiksi. Itse mausoleumin restaurointi oli vielä kesken Mussolinin kukistuessa ja sitä pidettiin sodan jälkeen pitkään yleisöltä suljettuna. Nykyisin se on julkisesti avoin turistikohde.


Vasemmalla museo Ara Pacis, sen vieressä oikealla Augustuksen Mausoleumi ja sen oikealla puolella Via del Corson kadun varressa sijaitsee tori nimeltä Largo dei Lombardi, useita ravintoloita ja myymälöitä. 

Numerossa 2 Palazzo dell' INPS

Numerossa 1 on palatsi, jossa hoidetaan eläkeasioita ja sen vieressä San Abrogio e Carlon basilika.  

Numerossa 3 San Roccon basilika ja sen etelä puolella valtavan suuri Palazzo Borghese.

Mausoleumin eteläpuolella kulkee via Tomasellin vikas katu, joka johtaa autoliikenteen Via del Condotilta, Via del Corson poikki Ponte Cavourin sillalle, josta pääsee Vatikaaniin ja Rooman läntisille alueille.

Via Tomacellin varrella sijaitsee San Rocco all'Augusteon kirkko, San Girolamo dei Crocin kirkko ja sen vieressä San Girolamon uskonnollinen Collegio. 

Via Tomacellin varrella sijaitsee Palazzo dell'INPS, joka on fasismin ajalla rakennettu museo Augustus Imperatoren kunniaksi ja hänen muistolleen. Oikealla puolella sijaitsee iso basilika nimeltä Santi Ambrogio e Carlo al Corson kirkko. Kirkon takana sijaitsee Rosminiani hyväntekeväisyys järjestön basilika ja sen vieressä Valtellinesin suvun kokoontumispaikka


Aivan Augustuksen mausoleumin vieressä sijaitsee Ara Pacis, joka on myöhemmin rakennettu Augustuksen rauhanalttariksi.

Tässä rakennusten yhdessä rysyssä on paljon kaunista katseltavaa ja ikivanhaa historiaa sekä modernia kulttuuria.


Ara Pacis taustalla ja San Roccon al'Augusteon kirkko edustalla. Fontana Ara Pacis suhkulähde.


Ara Pacis, Augustuksen rauhanalttari




Alueen ympärille on rakennettu tämmöinen moderni aitaus. Aitaus estää näkemään Mausoleumin jalkakäytävältä käsin. Aikaisemmin mausoleumin näki jo kauenpaakin. 


Palazzo dell'IMPS

Minua suorastaan inhottaa kansallisaate ja ylimielisyys, kuten useimpia ruotsalaisiakin, jotka ei tiedä mitään sen pahempaa kuin nationalismi, joka perustuu ihmisvihamielisyyteen ja megalomaaniseen itsensä korostamiseen kansallisaatteen nimissä.



Palazzo dell'IMPS

Palazzo IMPS on museo, joka rakennettiin fasismin ajalla Augustus Impertaoren kunniaksi ja luonnollisestikin myös itse Mussolinin kunniaksi. Rakennukseen suunnitellaan avattavan hotelli!



Via Tomacellin varressa numerossa 147, sijaitsee Ferrari Store. Kuva on myymälän takapihalta Largo San Rocco'lta. Täällä on oma osionsa naisväelle ja lapsia varten leikkikalukauppa. Ferrarilla on ns simulaattorikeskus, jossa voi kokeilla Ferrarilla ajamaista.


Piazza Augusto Imperatore, San Carlo Borromeon patsas. Pyhä Carlo (1538-1584) oli katolisen kirkon kardinaali, Milanon arkkipiispa ja yksi vastauskonpuhdistuksen merkittävimmistä hahmoista. Paavi Paavali V kanonisoi Carlo Borromeon pyhimykseksi vuonna 1610. 

Tuosta kirkon vasemmalta puolelta lähtee erittäin kapea kuja nimeltä Vicolo Grottino. Kuja johtaa Via del Corson kadulle. Kujan varrella on paljon vespoja parkissa, mutta sieltä löytyy myös muutamia ravintoloita, pizzeria ja kahvila.


 Fendi, Italian suurin muotihuone

Via Tomacellin katu johtaa Ponte Cavourin sillalle ja sitä kautta edelleen Vatikaaniin. Via Tommacellin kadulla on paljon myymälöitä ja sen itäisessä päädyssä Largo Carlo Goldonilta alkaa sitten Rooman todellinen muotialue, josta löytyy kaikki maapallon kuuluisimmat muotihuoneet myymälöineeen. Via Tomacellilläk pääsee rahoistaan helpolla, sillä houkutuksia on erittäin paljon. Siinä on H&M suuri myymälä Via del Coson kulmauksessa ja sitä vastapäätä yksi Italian tunnetuin ja suosituin muotihuone Fendi.

Bussi 628 pysähtyy Via Tomacelillä.


Santi Ambrogio e Carlo al Corson basilika takaa päin. Sisäänkäynti on Via del Corsolta. Täällä olen tehnyt postauksen tästä erittäin upeasta ja suuresta basilikasta. Kirkko on lombardialaisten kotikirkko Roomassa. Basilkasta pitää huolen Rosminiaanit, järjestö johon kuuluu pappeja, jotka ovat tehneet hyväntekeväisyydestä elämäntyönsä.





Lungotevere (rantakatu) in Augustan varrella Ara Paciksen ulkoseinällä on kirjoitus nimeltä Res Gestae Divi Augusti. Teksti on kopia niistä kirjoituksista jotka Augustus itse teetätti ja joissa kerrotaan Jumalallisen Augustuksen urotöistä. Alkuperäinen teksti oli kaiverrettu pronssipilareihin jotka seisoivat Ara Paciksen edessä, mutta jotka ovat olleet kadoksissa jo kauan aikaa. Sen sijaan kopioita on löytynyt mm Ankarasta, joka on melko täydellinen.




San Roccon kirkkokin pantiin pakettiin kun aluetta lettiin mullistmana. San Girolamo dei Croatain kirkko säilyi paketonnista.










sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Joulun vietto alkoi Vatikaanissa




Joulu Vatikaanissa alkaa kun joulukuusi pystyteään Pyhän Pietarin torille, jouluseimiasetelma avataan ja siihen kuuluva juhlaohjelma saadan käyntiin. Tänä vuonna joulukausi avattiin 5.joulukuuta. Samalla alkaa joulukausi Roomassa. Jolukuusi ja perinteinen suuri seimiasetelma poistetaan torilta 12. päivä tammikuuta.


Vatikaanin joulukuusen lahjoittaa perinteisesti kukin maakunta vuorollaan. Tämän vuotinen 26 metriä korkeaaj 70 cm paksu joulukuusi tuli Trivenetosta, Veneton alueelta, Rozon kunnasta. Triveneto/Veneto on regione/maakunta, jossa yhtyy Venezia Tridentinan, Venezia Euganean ja Venezia Giulian alueet.

Joulu ei ole kuitenkaan katollisen kirkon suurin juhla, vaan se on pääsiäinen.


Joulukuusen nosto ei ole mikään ihan helppo homma. Kuusi on korkea ja painava, joten se täytyy tukea kunnolla, ettei se kaadu kenenkään päälle. Kuusi nostetaan pystyyn ilman koristeita ja sen jälkeen vasta koristellaan. Kuusessa on joka vuosi erittäin paljon koristeita ja kynttilöitä


Tänään pidetään perinteinen Joulukonsertti Vatikaanissa, Aula Paoli VI:ssa, joka toimii normaalisti paavin audienssisalina Pääsylippuista kertyneet varat menee Amazonin sademetsän kanta-asukkaiden hyväksi. 

Kaksi katollisen kirkon hyväntekeväisyys järjestöä Scholas Occurrentes Foundations ja Don Bosco Valdocco Mission ottavat vastulleen hoitaa rahoituksen. 

Konsertissa esiintyy mm Lionel Richie, Bonnie Tyler, Mireille Mathieu, Susan Boyle, Elisa, Simone Cristicchi, Fabio Rovazzi, Noemi, Mahmood, Davide Merlini, Giorgio Albiani, Fabio Armiliato...

Noin puoli miljoonaa koululaista Amazonin sademetsän alueella saa rahoilla istuttaa puita. Osa pääsylipuista kertyneistä tuloista menee  parantamaan sosiaalisia ongelmia Amazonin alueella, kuten alkoholisimia, väkivaltaa ja perheongelmia ja parantamaan lasten turvallisuutta. Konsertti lähetetään Italian televisiossa joluaattona. 



Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

perjantai 22. marraskuuta 2019

San Rocco all'Augusteo



 San Rocco all'Augusteon kirkko

Largo San Roccon kujan ja Via Ripettan kadun risteyksessä,
 Museo dell Ara Paciksen edustalla

Olen tehnyt postauksen Ara Paciksesta täällä!

Avoinna:
 arkisin klo 7.00-09.00 / 16.30-20.00
 sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 8.30-13.00 / 16.30-20.00 


 Pyhä San Rocco näyttää ruttohaavaa jalassaan.

Kirkko on pyhitetty ranskalaiselle Rochus/San Rocco pyhimykselle. Hän on ruttotaudin suojeluspyhimys. Tämä San Rocco all'Augusteon kirkko valmistui vuonna 1499 ja se rakennettiin uuteen kuntoon vuonna 1657. Alkuperäisen kirkon nimi oli San Martino de Pila tai San Martino de Posterula. Alunperin vieressä sjaitsi hospitsi miehiä varten, joita varten kirkko alunperin rakennettiin. Hospitsissa hoidettiin muun muassa ruttosairaita merimiehiä, kun ruttoepidemia tuli Rooman 1400-luvun lopulla. San Rochus on ruttotaudin suojelupyhimys.

Mustan surman teorian mukaan arvioidaan, että Euroopan väestöstä kuoli 1300-luvulla noin 70 miljoonasta noin 20 miljoonaa. Rutto ei valinnut kohteensa säätyä, ikää tai varallisuutta, eikä kristinuskon mukaan siltä voinut suojautua maksamalla aneita, tunnustamalla syntejään tai muullakaan tavalla. Tämän teorian mukaan juuri musta surma aiheutti kristillisen maailmankuvan säröilemisen, mikä johti taas siihen, että tämänpuoleista elämää ajateltiin enemmän kuin kuoleman jälkeistä.

Rutto levisi Rooman merimiesten mukana ja tässä kirkon edustalla sijaitsi Rooman sataman siihen aikaan. Myöhemmin tehtiin jyrkät vallit Teveren joen molemmin puolin estämään tulvia.


Porto di Ripettan satama sijaitsi tässä kirkon edustalla ja laivoista huolta pitäneet ja merimiehet perustivat oman uskonnollisen veljeskunnan Confraternita degli Osti e Barcaroli. 

Mutta silloinen paavi Alessander VI/Rodrigo Borgia perusti vuonna 1499 uuden confraternitan nimellä San Rocco. Jo sitä ennen ehtivät venetsialaiset rakentamaan San Roccon vejljeskunnalle mahtavan upean kirkon, koulun ja kokoontumistilat. Veneziahan oli siihen aikaan 1400-luuvlla merimiesten tärkein kotisatama.

Paavi Aleksander VI (1341-1503), omaalta nimeltään Rodrigo Borgia oli hurja mies. Hän ehti saamaan 11-vuoden paavina olonsa aikana paljon pahaa. Hän teki jo ensimmäisen murhan 12-vuotiaana. Hän oli erittäin maallistunut pappi ja paavi, joka ei viis välittänyt moraalista. Hänellä oli kymmeniä lapsia useitten naisten kanssa ja sukupuoli tautikin. 

Kyse on pääosin 1400-luvun (millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

Pitää muistaa että Roomasta tuli renessanssin pääpaikkakunta vuosina 1495-1519, jolloin siirryttiin keskiajalta uudelleensyntyisen ajalle. 



Suosittu roomalainen arkkitehti Giuseppe Valandier suuniiteli julkisvun vuonna 1834 ja vuonna 1885 kirkon sisällä tehtiin myös suuria muutoksia ja korjauksia.


Kerrotaan että kirkkoon onnistuttiin tuomaan kopia Santa Maria della Grazien  Madonna ikoonista. Ikooni sai aikaan sen että kirkko sai rikkailta lahjoituksia ja kirkkoa psytyyttiin korjaaman ja lisärakentamaan. Alkuperäinen ikooni sijaitsee Santa Maria delle Grazie al Foro Romanon kirkossa Foro Romanolla. 


Myöhenmin hospitsissa hoidettiin naimattomia raskaana olevia naishenkilöitä, jotka sai myös synnnyttää hospitsissa. Naisten ei edes tarvinut kertoa nimeään ja useat heistä kantoi huntua suojellakseen henkilöllisyyteensä. Katolilaiset eivät ole koskaan ollet tuomitsijoita  ja  se johtunee siitä, että katollissessa uskonnossa on mahdollista anoa syntiennatamusta. Suurin synti on itsemurha. Elämä on pyhä ja perhe on pyhä. Italialaisilla näyttää kuitenkin olevan erittäin herkkä omatunto. 

Mutta köyhät raskaana olevat naiset häpesivät tilaansa niin että jotkut heittäytyivät Teveren jokeen ja hukuttautuivat. Tavallista oli että rikkaat herrat käyttivät köyhiä naisia hyväkseen pientä maksua vastaan. 1700-luvulla kulki sanonta että miksi trastevereläiset ovat Kronoksia, jotka syövät lapsensa. He heittävät lapsensa jokeen, kalat syövät lapset ja he itse syövät kalat. Köyhät Trastevereläiset söivät kaloja koska heillä ei ollut varaa ostaa ruokaa, joten luultavasti ne olivat jotkut rikkaat roomalaiset, jotka levittivät tuota tarinaa.

Kuuluisa Santa Maria delle Grazie ikooni oli saanut aikaan ihmeitä. Ikooni sijaitsi alunperin Santa Maria delle Grazie al Foro Romanon kirkossa, mutta se kuskattiin tänne San Roccoon ruttosairaitten suojelijaksi. Nykyään ikooni sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkossa Trionfalessa, jonne rakennettiin vuonna 1941 uusi saman niminen kirkko ikoonin takia. Kirkko sijaitsee Vatikaanin muurin pohjoispuolella, Piazza Santa Maria della Grazie 5. Viale Vaticanilta noin 50 metriä Vatikaanin museon portilta eteenpäin, laskeutuu portat alas kirkon luokse. 

Muuten... Trionfale on mukavaa aluetta, jossa voi asustella. Löytyy kaikki tarvittavat palvelut, useita suuria supermarketteja ja Trionfalen mercato/kauppahalli. Kaukana ei ole myöskään muotikatu Via Cola di Rienzo. Cipron metoroasema sijaitsee alueella ja bussi 492 lähtee Cipron metroasemalta, on erittäin kätevä bussi, jolla pääsee keskikaupungille ja Rooman itäisiin osiin. Suosittelen!


Kirkko rakennttiin vuonna 1499 ja uuskorjattiin perusteellisesti vuonna  1657. Kirkkoa on korjattu ja putsattu senkin jälkeen. Kardinaali Odoardo Vecchiarelli maksoi rakentamisen ja arkkitehtinä toimi roomalainen Giovanni Antonio De Rossi, joka oli 'kypsän' barokin mestari. Palazzo Altieri Roomassa on hänen upea työnäytteensä. Santa Maria Concezione in Campo Marzion kirkko on kiehtova esimerkki hänen taidoistaan. Neljä muuta kirkkoa ja Lancelotti suvun kappelin hän suunitteli San Giovanni in Lateranon basilikaan. Viisi muuta palatsia hän suunnitteli myös Roomaan. 

Sairala/hospitsi purettiin 1900-luvun alussa tovottoman vanhanaiksen sairaalakauston takia ja 1930-luvulla hajoitettiin rakennukset kirkon sivusta kun Augustuksen mausoleumiin kuuluvia rakenneuksia. Fasistinen hallitus teki väärin kun se hajoitti vanhoja Rooman imperialistiselta ajalta olleita rakennuksia. 


Varat loppui kuitenkin kesken, joten julkisivu valmitettiin vasta vuonna 1834. Giuseppe Valandier sai kunnian valmistaa julkisivun, josta tuli neoklssinen tyyliltään.