sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Trappisti sääntökunta



Pääsääntöisiä katollisen kirkon sääntökuntia ovat benediktiinit, dominikaanit, fransiskaanit, birgittalaiset, karmeliitaat ja jesuiitat. 

Suurimmat sääntökunnat ovat yleensä jakautuneet kolmeen osaan. Yleensä ensimmäinen (järjestys ei kuvaa arvohierarkiaa vaan perustamisjärjestystä) niistä on veljesjärjestö, johon liittyvät miehet sitoutuvat elämään köyhyydessä, selibaatissa ja palvelemaan loppuelämänsä Jumalaa ja Katolista kirkkoa. 

Toinen sääntökunta puolestaan on usein sisarjärjestö, jonka jäsenet sitoutuvat samalla tavoin kuin ensimmäisen säännön jäsenet. Kolmas sääntö on sääntökunnan maallikkojärjestö, jonka jäsenet eivät sitoudu köyhyyteen ja naimattomuuteen, vaan elävät ns. normaalia elämää, mutta sitoutuvat kaikella tavoin tukemaan sääntökunnan toimintaa. 

Tästä on kuitenkin poikkeuksena puhtaasti pappisjärjestöiksi tarkoitetut sääntökunnat, joissa ei ole nunnia eikä maallikkoita. Tästä esimerkkinä on Jesuiitat. Alun perin suurin osa sääntökunnista on ollut tällaisia, ellei niitä sitten ole perustettu nimenomaan sisarjärjestöiksi kuten Birgittalaiset, joilla ei ole veljeskuntaa laisinkaan, mutta heillä on maallikoita. Sääntökunnan luonteesta riippuu ovatko ne täysin suljettuja, avoimia vai joltain näiden väliltä.

Trappistit (lat. Ordo Cisterciensis Strictioris Observantiæ, lyh. O.C.S.O.) ovat katollisen kirkon latinalaiseen riitukseen/liturgiaan kuuluva sääntökunta, sisterssiläisjärjestön eräs haara, joka noudattaa Benedictuksen luostarisääntöjä.

Sisterssiläistä sääntökuntaa voi pitää kaikkien luostarisääntökuntien esikuvana. Benediktiinit perustivat ensimmäiset kristillisen luostarinsa jo vuonna 530 Monte Casinoon. 900-luvulla benediktiinit reformoivat sääntöjään ns Clunyn liikkeen mukaan. Seuraava reformi syntyi kun osa benediktiinimunkkeja perusti sisterssiläisen sääntökunnan vuonna 1098. Se kesti 1200-luvulle ennen kuin dominikaaninen saarnaajajärjestö ja fransiskaaninen kerjäläisjärjestö alkoi syrjäyttämään benediktiinien asemaa.

Sisterssiläiset halusivat palata alkuperäiseen, huomattavasti tiukempiin benediktiinisääntöihin. Heidän mielestään luostarit olivat alkaneet liikaa maallistumaan. Siihen aikaan luostarit elivät omaa elämäänsä ilman yhteistä organisatiota tai sääntöjä.

Sisterssiläismunkit olivat siis ensimmäiset jotka vaativat järjestäytymistä. He perustivat Robert Molesmesin kanssa luostarin nimeltä Novum Monasterium Citeauxiin, Ranskaan. Luostari oli hyvin lähellä sulkeutumista kunnes luostariin saapui 1100-luvulla uusia munkkeja. Munkkien mukana tuli luostariin Bernhard Clairvaux. 

Abbaye de Clairvaux.JPG

Nämä uudet munkit Clairvaux'in johdolla perustivat useita munkkiluostareita, joista Clairvauxin luostari Champagnessa tuli olemaan jatkossa johtava luostari.


Bernhard Clairvauxlainen  1090-1153

Clairvauxlaisesta tuli pyhimys ja kirkonopettaja. Hän oli yksi suurimmista hengellisistä ja poliittisista vaikuttajista keskiajalla. Hän ehti perustaa 163 luostaria. Hän ehti kirjoittamaan kymmenen teologista teosta ja melkein tuhat erilaista kirjelmää. Roomasta löytyy kaksi kirkkoa jotka on pyhitetty Bernardo di Chiaravalle'lle, kuten häntä nimitetään italiaksi, San Bernardo alle Terme ja San Bernardo di Chiarravalle.

Clairvauxlainen oli johtava teologi ajallaan mutta myös taitava poliitikko. Hänen kuolemansa aikoihin oli jo perustettu 280 luostaria. Ensimmäinen nunnaluostarikin perustettiin jo vuonna 1125 Trat nimiselle paikkakunnalle Ranskaan. 

Myöhemmällä ajalla kasvoi sisterssiläisten keskuudessa vaatimuksia sääntöjen helpotuksesta ja tässä vaiheessa reformoinnin yhteydessä erosi ryhmä munkkeja ja he perustivat oman trappisti järjestönsä. Sisterssiläisluostareita on maapallolla siinä sata kappeletta vieläkin.



 Trappisti munkki

Trappistit erosivat Sisterssiläisestä sääntökunnasta mutta järjestö vahvistettiin vasta vuonna 1892 omaksi erilliseksi sääntökunnaksi joka toimi Benediktiinisen mallin mukaan. Ensimmäinen trappistiluostari perustettiin La Trappe nimiseen sisterssiläisluostariin Ranskaan vuonna 1664 ja siitä syntyi nimitys trappistit. Nunnat saivat oman luostarinsa vuonna 1689 ja heitä alettiin kutsumaan nimellä trappistiinit. Ranskan vallankumouksen aikoihin pakenivat ranskalaiset nunnat ja munkit naapurimaihin.

Ensimmäinen trappistiluostari  La Trappe Abbey perustettiin Soligny-la-Trappe nimisellä paikkakunnalla Ranskassa. Trappistien reformin pani alulle Armad Jean la Bouthillier de Rance niminen abbotti La Granden luostarissa.


Armand Jean la Bouthillier de Rance

Trappistit kuten useimmat muutkin luostarijärjestöt elävät ja toimivat Pyhän Benediktuksen luostarisääntöjen mukaan jotka on peräisin 500-luvulta. Benediktuksen luostarisäännöt olivat erittäin tärkeitä kristinuskolle koko keskiajan. Ranskassa on nykyään 29 trappistiluostaria, eniten Europpassa. Kaiken kaikkian maapallolta löytyy siinä sata trappistiluostaria.

Trappistien elämäntapoihin kuuluu syödä vähän, ei lihaa lainkaan. Tehdä kovaa ruumiilista työtä ja täydellisesti vaieten. Puhua saa vain jumalanpalveluksissa. Pikkku hiljaa ottivat useimmat sisterssiläiset luostaritkin saman tyyppiset elämäntavat.


Benediktus Nursialaisen luostarisäännöt

Benediktinus asui Roomassa mutta muutti sieltä Subiacoon, noin 60 kilometriä itään Roomasta. Sieltä hän muutti Monte Cassinon luostariin, jonka hän perusti vuonna 529 ja jossa hän myöhemmin kuoli. Roomassa oleskellessaan hän asui kappelissa joka on nykyään hänelle pyhitetty kirkko Tasteveressä, San Benedetto in Piscinula. Se on mahdollisesti Rooman pienin kirkkorakennus. Kirkon eteisen vasemmalla puolen on vieläkin nähtävänä Pyhän Benediktinuksen makuupaikka.


Pyhän Benediktuksen makuupaikka

Benediktuksen pyhät jälkeenjäännökset vietiin Ranskaan Fleyry Abbey nimisen luostariin, tai ranskaksi Abbaye de Saint-Benoit-sur-Loire. Benediktus perusti oman luostarijärjestönsä benediktiinit. 

Trappistijärjestön virallinen nimi on Cistercenci della Stretta Osservanza O.C.S.O. Nykyään löytyy maailmalta noin 170 trappistiluostaria, yli 200 trappistimunkkia ja melkein yhtä monta trappistinunnaa. Italiassa on vain viisi trappistiluostaria, joista vain kaksi Roomassa, Tre Fontane, Via Acque Salvie 1 ja Frattochie, Via Appia Nuova 37.


Trappsitiluostari Tre Fontane, Via Acque Salvie 1, Rooman lähellä

Se oli täällä kun Pyhän Pauluksen kaula katkaistiin keisari Neron käskystä. 



Vesperi Tre Fontanen trappistiluostarissa. Tämä Tre Fontane luostari ja sen alue on ihana paikka. Suosittelen.



Trappisti nunnaluostari Vitorchiano'ssa Viterbon lähellä.